keskiviikko 20. toukokuuta 2009

Eurovaalit lähenevät

Niin, ensi kuussa äänestävätkin 18 vuotta täyttäneet suomalaiset eurovaaleissa. Toivottavasti kampanjointi kiihtyy tästä hieman, jotta saisin jotain kirjoiteltavaa.

Joka tapauksessa, tietoni muiden puolueiden kuin Perussuomalaisten vaaliohjelmasta perustuvat pitkälti viime viikolla näkemääni YLEn eurovaalimarkkinat-ohjelmaan, muutamaan haastatteluun ja sekalaisiin lehtijuttuihin. Itseäni ovat miellyttäneet Perussuomalaisten lisäksi Itsenäisyyspuolue sekä muutamat keskustan ehdokkaat.

Silmiini (tai korviini) pisti pahiten eräs seikka: varsinkin vasemmiston että viheriäisten maailmanparantajain mielestä Turkki tulisi ottaa EU:n jäseneksi "kunhan ihmisoikeustilanne siellä paranee". Tämä on nyt kyllä aivan typerää. Tässä nyt on taas kuultu massamurhista häissä, kurdi-iskuista jne. Täytyykö tälle väelle antaa vapaa liikkuvuus Euroopan Unionin alueella? Muutoinkin on selvää, että Turkki ei edes kuulu Eurooppaan. Ei sen paremmin maantieteen kuin kulttuurinsa puolesta. 

Turkki on, toisin kuin Euroopan maat, islamilainen valtio. Jo tämä seikka asettaa tiettyjä rajoituksia esimerkiksi sukupuolten väliselle tasa-arvolle. Samalla tämän hyvin erilaisen uskonnon olemassaolo kylvää jo tulevien ristiriitojen siemenen; katsotaan nyt vaikka Tanskaa. Koko ajan väännetään kättä milloin mistäkin, pahimmillaan voidaan ajautua siihen, että muslimit yrittävät rajoittaa tanskalaisten sananvapautta. Ties mitä tapahtuisi, jos tällaisia riitoja jouduttaisiin setvimään EU-tasolla.

Entäpä toinen kysymys, johon eritoten jotkut vasemmiston ehdokkaat ovat hairahtuneet vastaamaan myöntävästi: minimipalkka. Kaikkiin EU-maihin minipalkka, joidenkin mielestä tämän pitäisi olla vieläpä joka maassa samansuuruinen. Muutoinkin keskittyminen EU:hun typerien päätösten johdosta otettujen valtioiden kuten Romanian ja Bulgarian elintason nostamiseen - tähän vielä yhdistettynä uuden kehitysmaan Turkin ottaminen mukaan kelkkaan tulee kyllä kalliiksi. Miksi oman maan tarpeet unohdetaan?

Kyselyt osoittavat, että ihmiset ovat huolissaan Suomen asemasta EU:ssa - pokkuroinnin on loputtava. Pienet maat eivät tässä joukossa pärjää, elleivät ne ole itsekkäitä. PS:n ja Itsenäisyyspuolueen lisäksi myös keskustalaisilla on tässä ajatusta - he ovat tietysti sitä mieltä, että Suomeen tulee saada enemmän maataloustukia vaikeiden olosuhteidemme vuoksi.

PerusS tekee näistä ensimmäiset eurovaalit, joissa ihmisillä todella on vaihtoehto vanhojen puolueiden EU-politiikalle. Timo Soini on kyselyiden mukaan ainoa oikea poliitikko, jonka nimen kansalaiset muistavat eurovaalilistalta. Toivottavasti EU-protestoijat eivät nyt panttaa ääntään, vaan äänestävät palovaroittimen Pyrsseliin. Sitä voidaan vielä tarvita.

keskiviikko 13. toukokuuta 2009

Yleinen asevelvollisuus

Niin, olenpas ollut taas laiska tämän plokini kanssa, vaikka kirjoittelun aihettakin on aivan riittämiin.

Toisin kuin voisi luulla, en ole jumittunut tarkastelemaan ainoastaan omaa johtotähteäni, Perussuomalaisia. Luen säännöllisesti Kansan Tahtoa, jota mummoni onnekseni tilaa. Olen huomannut, kuinka vasemmistolaiset tahtovat kaiken muun hyvän lisäksi vastustaa yleistä asevelvollisuutta, joka on suomalaisen miehen velvoitteeksi luotu. 

En kyllä ymmärrä sitten ollenkaan, miksi tästä edes keskustellaan. Suomalaisista selvä enemmistö kannattaa asevelvollisuutta, näin näyttävät kaikki kyselyt. Asevelvollisuusarmeija on ainoa vaihtoehto näin suuren maan puolustamiseen, näinhän sanovat myös sotilashenkilöt, joiden asiantuntemukseen kyllä luotan. Ensinnäkin Suomen maasto (metsää, metsää, metsää...) asettaa varsin kyseenalaiseksi käsitykset laajamittaisesta panssarisodankäynnistä ynnä muusta mukavasta, jota saamme seurata TV:stä. Metsäinen maasto tarkoittaa sissisotaa, eli suurta reserviä miehiä. Näin olen asian käsittänyt ja käsitän yhä. Kun ajatellaan armeijan hintaa - olikohan vuosittainen puolustusbudjetti rapeat 3 mrd. euroa, voidaan todeta sen olevan suh' vähäinen - kehitysapuun laitetaan lähes miljardi, ja puolustusbudjetti menee sentään perille asti!

Millä aseistakieltäytyjät ja sivarit perustelevat asevelvollisuuden poistamista? He väittävät armeijan olevan vapaudenriistoa, toiset taas puhuvat, kuinka väärin on pakottaa tappamaan. Minä väitän, että nämä herrat eivät ole kuulleet "yhteiskuntasopimuksesta". Tällä tarkoitetaan kuviteluta sopimusta, jonka ihminen teki siirtyessään luonnontilasta, anarkiasta, järjestäytyneeseen yhteiskuntaan, jolta hän saa suojan maailman julmuudelta. Vastalahjana tästä autuudesta ihminen todellakin antaa pois ehdottoman vapautensa.

Totta kai ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaansa kohtaan, sehän on selvää. Kukapa ei tappaisi suojellakseen vanhempiaan, vaimoaan tai lapsiaan, tai ehkäpä isänmaataan? Eikö niin? Vai olenkohan käsittänyt jotain aivan väärin, mene ja tiedä.

Entä mitä etuja tästä järjestelmästä muutoin on? Niin, ensimmäisenähän tulee mieleen suomalaisten miesten fyysinen kunto. En väittäisi, etteikö asevelvollisuus vaikuttaisi siihen parantavasti. Itse en ole vielä edes armeijaan mennyt (odotan sitä tavallaan), mutta jo tieto siitä sai minut 16 vuoden liikkumattomuuden jälkeen harrastamaan liikuntaa. Viime kesänä putosi 10 kiloa, nyt sitä on tullut takaisin hiukan aloitettuani painonnoston. Enpä olisi tässä elämäni kunnossa (joka ei silti vielä mitään huippukuntoa merkitse) ilman tietoa siitä, että liikuttava on joka tapauksessa. Näin käy tuhansille suomalaisille nuorille joka vuosi - tämähän pitäisi lopettaa ensi tilassa  vai?

Samat henkilöt, jotka kannattavat palkka-armeijaa, vastustavat myös NATOon liittymistä. Tässä on nyt realismi aika hukassa. Vain ylläpitämällä uskottavaa puolustusta, eli suurta määrää osaavaa jalkaväkeä reservissä, voimme välttää NATOn. Mikäli luovumme kyvystä puolustaa koko Suomea itse, joudumme lupumaan myös liittoutumattomuudestamme.

Entä miksi armeija on pakollista vain miehille? Tämä kysymys on mielestäni ainoastaan saivartelua - kaikkihan me tiedämme, miksi näin on. Maanpuolustus on miehen velvollisuus, toki nainenkin siihen voi (ja parempi on maamme koon huomioon ottaen) osallistua.

Huomionarvoista on toki myös varsinkin näin laman aikana puolustusvoimain työllistävä vaikutus. Valtion leipä on pitkä ja kapea, eikä suuren reservin koulutus käy päinsä ilman laajaa vakituista henkilökuntaa. Mikäpä siinä on työllistäessä, kun väkeä tarvitaan.

En voi muuta kuin kannattaa asevelvollisuutta, niin tärkeä osa Suomea se on.

lauantai 25. huhtikuuta 2009

PerusS-kokous, ydinvoima

Eli tänään tuli oltua Rovaniemellä PerusS:n kokouksessa. Kokouksessa käsiteltiin mm. minulle tärkeätä Vuotoksen kysymystä. Sain suureksi ilokseni huomata, että vesivoiman lisäämisen kannalla taisi olla aivan koko porukka. Ydinvoima on taas asia erikseen.

Puhetta oli tietysti myös eurovaaleista, Soini tietysti teki heti aluksi selväksi, että hänen suunnanmuutoksensa eurovaaliehdokkuuden suhteen oli aivan normaali ihmisen mielenmuutos. Kaipa tuo kelvannee, itse olen kyllä edelleen sitä mieltä, että veto oli kyseenalainen. No, joka tapauksessa päällystän vaikka koko Kittilän Soinin naamoilla jos on tarvis.

Niin, ydinvoima on tämän kirjoituksen pääaihe. Moni tätä ydinvoimaa vastustaa ja aivan ymmärrettävistä syistä - sen vaikutukset näkyvät vasta vuosikymmenten päästä - ydinvoima on kuitenkin tämän päivän kysymys, johon on vastattava nyt eikä kymmenien vuosien päästä. Energiaa tarvitaan, jotta teollisuus pyörii, jotta kotitaloudet saavat sähköä. Energiaomavaraisuus on kova valtti.

Toisekseen: Suomella ei valtavia määriä ole luonnonvaroja, joten minun puolestani täytyy energiaa tuottaa jopa vientiin asti. Maailmaa ja Eurooppaa uhkaa energiapula, tässäpä markkinarako. Rahaa tarvitaan, varsinkin tämän laman jälkeen on meillä valtava valtionvelka maksettavana. Jostain sekin pitää maksaa, tässäpäs idea.

Tosiaan, vihreät varsinkin jaksavat peloitella suomalaisia Tshernobylin ydinonnettomuudella. Onhan se ollut kamala tapaus, mutta mietitäänpä: se tapahtui vuonna 1986 Ukrainassa. Ei, Neuvostoliitossa! Reaktori oli vanhentunut, sen jälkihuolto oli laiminlyöty täysin. Ei sellaista tapahtuisi EU-Suomessa, se on varma. Samoin on ydinjätteen sijoitus turvallista - en ainakaan itse uskoisi, että nykypäivänä tiedemiehet uskaltaisivat väittää niin, mikäli asia ei olisi varma. Jäte pakataan älyvarmoihin suojiin ja laitetaan syvälle kallioon - ei tällaista asiaa jätetä nykyaikana millään tasolla onnen varaan.

Niin, se energiapolitiikasta. Minä kannatan aivan kaikenlaisen energian lisäämistä, mutta ydinvoima on tehokkain. Vesivoima taas toimii ns. säätelyenergiana, vai mikä se nyt oli.

Ensi jaksossa haukutaan vihreitä.

lauantai 28. maaliskuuta 2009

Soinin temppu ja Halla-Aho

Soini siis lähtee tosiaan Pyrsseliin. Olen aivan karmealla tavalla pettynyt, en PerusS:ään, vaan Soiniin. Soini on vielä niin tärkeä hahmo, että koko PerusS on ihmisten mieleissä Soini. Soinia tarvitaan Suomessa, hänen äänensä ei parlamentissa kuulu. Nyt koko puolue voi olla vaarassa. Eri asia olisi ollut, mikäli Soini olisi laittanut vaikkapa varamiehen istumaan paikalleen sinne.
 
Ihmisten mielissä europarlamentti on yhtä kuin kovapalkkainen virkamiesrevohka ja näin on _etenkin_ perussuomalaisten kannattajajoukossa ja vielä erityisesti Lapissa. Kyllä nyt ihmiset naureskellen muistelevat Soinin puheita seteliselkärangoista. Olen aivan varma, että minäkin olen joutunut aivan naurettavaan valoon. Monikohan minulta kysyy ensi viikolla taas asian tiimoilta, sitä en viitsi edes ajatella. En aio kuitenkaan puolustella tekoa yhtään.

PerusS ei ole puolueena mihinkään muuttunut ja siinä aion pysyä. Kolauksen puolue tästä kuitenkin saa, se on aivan varma. Puolue sopii minulle ohjelmansa ja arvojensa puolesta, tämä siis täytyy vain kestää ja katsoa eteenpäin. Ehkäpä tämä jotenkin kääntyy PerusS:n ja siis koko Suomen voitoksi.

Halla-Ahon jättäminen ulos valeista oli minun mielestäni mitä mainioin veto. Kaveri on kyvykäs ja sukkela suustaan, mutta puoluekuri se olla pitää. Ilman puoluekirjaa ja tuolla tavalla kapinoiden on turha odottaa muuta kuin mitä hän nyt sai. Toisaalta en pidä Soinin toimintaa yhtään vähemmän puoluetta hajottavana kuin Halla-Ahon. Lisäksi PerusS:n mahdollisuudet päästä jonain päivänä hallitukseen pienenisivät, mikäli Halla-Aho olisi mukana. Vaikuttamaan pitää päästä.
 
Selvää on se, että PerusS tarvii uusia suuria nimiä puoluejohtoon. Soini ja Vistbacka eivät riitä missään nimessä. 

Saatanan saatana.

keskiviikko 4. maaliskuuta 2009

Pakkoruotsi

Muutamia päiviä sitten sain olla todistamassa näytelmää, joka "yllättävästi" puolsi pakollista ruotsinopetusta. Mieleni teki mielenosoitukselliseen sävyyn nousta ylös ja kävellä salista kesken esityksen, mutta tulipahan tuokin katsottua. Kiinnitin huomiota erääseen seikkaan; tuo säälittävä näytelmä joutui turvautumaan täysin retoriikkaan ja retorisiin keinoihin. Tätä ei toki tarvitse ihmetellä, sillä eihän pakkoruotsia voi muuten puolustaa. Kunnollisia perusteluita ei tälle ole.

Näillä puliveivareilla oli tarjottavanaan ainoastaan yksi "kunnon" perustelu asialleen: se etu, joka suomalaisilla olisi kaupankäynnin saralla, kun he osaavat puhua kauppakumppaniensa omaa kieltä. Tämä on mielestäni tietysti roskaa. Ensinnäkin ruotsalaiset puhuvat aivan varmasti englantia, eivät edes "bääd inglissiä", joksi ruotsinpuolustajat englantia nimittivät, vaan sujuvaa kansainvälistä englantia. Muutoinkin on turhaa kuvitella, että kaupankäynnin saralla toimivista kovinkaan suuri osa puhuisi englantia huonosti, varsinkaan Suomessa. 

Jos pakolliset kielet valittaisiin tällä perusteella, kannattaisi ihmisten kurkusta alkaa tunkea alas vaikkapa Saksaa. Valtava kauppamahti Euroopassa, yksi Suomen suurimmista kauppakumppaneista. 100 miljoonaa saksanpuhujaa painaa ainakin minun vaakakupissani enemmän kuin 9 miljoonaa ruotsalaista.

Kyse on kielen pakollisuudesta. Pakkoruotsi ei todellisuudessa avaa ovia kuin pienelle osalle väestä, itseäni se on ainoastaan kahlinnut. Saksaa on hankala lukea rinnan ruotsin kanssa. Kaiken lisäksi yläasteen ruotsinopetus on mitä on. Kun luokasta 80% on vastahankaisia aivan syystä, ei opetuksesta tule mitään ja kielestä mahdollisesti kiinnostuneetkin saavat tyytyä seuraamaan opettajien ja oppilaiden välistä riitaa. Kukaan ei voita, paitsi ruotsinkielinen kansanosa - olisihan se hienoa, jos suomalaisilla ei olisi tätä kivirekeä vedettävänään.

Turhautuneisuuteni tämän asian johdosta on suunnaton. Pakkoruotsi kahlitsee, on kallista ja tekee ainoastaan hallaa. Silti se elää yhä vain, jotta joka hallitukseen saadaan 5:n edustajan harmiton ankkalampipuolue lisäksi. Näiden kaikkien todistajien läsnäollessa, ikuisuuden alttarilla minä sanon: perkele. Pakkoruotsi pois, johan alkaisi saksanlukijoita riittää. Oppilaille pitäisi antaa ruotsinopetuksen kustannuksella mahdollisuus valita vaikkapa ylimääräistä käsityötä; kädentaitajistahan meillä on pula, ei ruotsinosaajista. 

Olen kuitenkin hyvin toiveikas asiani suhteen: pakkoruotsi saadaan kyllä pois, kunhan vanhat suomettuneet poliitikot jäävät pois päätöksenteosta. Kun hommaan saadaan uutta selkärankaa, saavat ihmiset valita, lukevatko he ruotsia vai eivät. 

maanantai 16. helmikuuta 2009

Maahanmuutto, monikulttuurisuus ja minä.

Niin, moni onkin jo nykinyt minua hihasta kysyen: "Milloin kirjoitat maahanmuutosta?". En ole aiheeseen vielä paneutunut blogissani, sillä se on aina ajankohtainen aihe, josta on helppo kirjoittaa. Saanen revittyä aiheesta juttua plokiini vielä tämänkin jälkeen.

Maahanmuutto on lisääntynyt Suomessa kovasti 2000-luvulla. Sitä perustellaan työvoimapulalla, joka vaanii meitä jo aivan nurkan takana. Hyvä perustelu, jota on hankala kiertää tahi kaartaa. Sitten kuitenkin tulee tämä: "erilaisuus on rikkautta", tai tämä: "monikulttuurisuus on hyvästä". Tässä kohtaa mennään metsään, todella pahasti.

Aloitan näiden teesien kumoamisen vaikeimmasta, eli työvoimapulasta. Työvoimapula johtuu siitä, että suomalaisia ei riitä kaikille aloille. Tilanne on paha, siitä ei pääse mihinkään. On kuitenkin karmeaa ajatella, että jotkut vastuunalaiset poliitikot kehtaavat edes ehdottaa, että paikataan työvoimapula ulkomailta rahdattavilla ihmisillä! Ei tule kesää. Maahanmuuttajien kohdalla rahaa menee tietysti heidän kotouttamiseensa, mutta siinä ei ole koko asian ydin. Suomen kulttuurin silpominen ja hajauttaminen on juuri se, jota minä ja moni kanssani samaa mieltä oleva ei halua. Suomi on suomalaisten maa, ja sellaisena se on aina toiminut. Suomalaiset osaavat Suomen tavat, he kuuluvat tänne.  Maahanmuuttajien haaliminen tänne on juuri sitä lyhytnäköistä politiikkaa, josta nykyisin niin paljon puhutaan. Kyllä me voimme haalia tänne väkeä "paskahommiin" jotak eivät meille kelpaa, mutta voidaanko tämänkään toiminnan takana olevaa ajatusta pitä äoikeana? Entäpä kelpaavatko nämä hommat maahanmuuttajille ikuisesti?

Olen sitä mieltä että kaikista järkevin ja kauaskantoisin tapa hoitaa tulevaa työvoimapulaa on saada Suomen väkiluku taas nousuun. Perheen perustamista on helpotettava, tehoyhteiskuntaideasta on luovuttava, syrjässä elämistä on helpotettava. On selvää, että täyteen ahdetussa Helsingissä eivät ihmiset halua perustaa edes kahta lasta käsittävää perhettä. Miksi perhearvoista on luovuttu? Kaikkien näiden ammuskelujen ja masentuneisuuden aikana ehdottaisin, että mitäpä jos palaisimme pari vuosikymmentä taaksepäin aikaan, jolloin perhe oli kaiken ydin ja perusta, ei työ, raha ja menestys.

"Erilaisuus on rikkautta." Mainitsin juuri erään maailman törkeimmistä roskaväitteistä. Erilaisuus voi toki olla rikkautta, jos asiaa ajatellaan hengellisesti, mutta tällöinkin vain osittain. Ensinnäkin erilaisuus käsittää myös erilaiset edut, jotka usein kulkevat ristiin muiden ihmisten etujen kanssa. Riitahan siitä tulee ja kulunkeja. Ei voida väittää, että esimerkiksi islamilainen ja kristillinen maailma voisivat elää rinnakkain samassa valtiossa, ei, samassa kunnassa, ilman yhteentörmäyksiä. 

Tällainen lisää ennestään ihmisten välistä epäsopua ja viimeistään tässä vaiheessa saamme upottaa tämän lauseen perän hengelliselläkin tasolla. Yhteisöllisyyttä ei voi olla, jos ihmisillä ei ole mitään yhteistä.

Lopuksi pamautan ilmoille vielä kantani klassiseen pilakuvajupakka-asiaan. Olen sitä mieltä, että islamilaisten olisi tullut pitää suunsa kiinni. Jonkinlainen roti se pitää olla. Ei ole oikein, että maahanmuuttajat, jotka tanskalaiset ovat maahansa huolineet, yrittävät kieltää Tanskalaisilta mukavien piirustamisen. Tanskalaiset ovat tehneet töitä satojen vuosien ajan juuri siksi, että he saisivat piirtää mitä haluavat, eikä siinä ole islamilaisyhteisöillä mitään sanomista. Maassa maan tavalla tai maasta pois. Tämä pätee kaikenmoisiin tapauksiin, niin raiskaajiin kuin pilakuvista pillastujiinkin. En toki väitä, että kaikki maahanmuuttajat olisivat raiskaajia, joten siitä on maailmanparantajien turha minua syyttää.

Maahanmuutosta pitää saada puhua monella eri äänellä.

sunnuntai 8. helmikuuta 2009

Maamiinat ja rypäleaseet

Niin, tällä kertaa kaivelen vanhoja asioita. Maamiinoista päätettiin luopua jo vuosia sitten ja rypäleasekeskustelustakin on jo aikaa. Vääryys ei kuitenkaan vanhene ja katson, että aika on täysin otollinen asian käsittelylle plokissani.

Maamiinakielto oli mielestäni jo niiden kieltämisen aikaan sula mielettömyys. Niistä luopumista perusteltiin muun muassa sillä, että se on epäinhimillinen puolustusase ja että se aiheuttaa haittaa siviileille. Ensinnäkin haluan sanoa, että on naurettavaa, kuinka Suomi lähtee asekieltosopimukseen aseen epäinhimillisyyden perusteella, kun puolustusvoimamme ovat olemassa ainoastaan Venäjän takia. Venäjä ei ole mukana missään asekieltosopimuksissa, he käyttävät joka ikistä vehjettä jolla ihmisestä saa hengen pois. 

Lisäksi voidaan kysyä, että mikäli joku tänne meidän maahamme pyrkii, onko sillä mitään väliä, kuinka huonosti heille käy? Ei tänne ole pakko tulla, silloinpa säästyvät jalatkin eikä miinoja tarvitse talloa. Jos tänne taas tullaan maata pitkin, on kyseessä taistelu olemassaolosta, eikä silloin sillä ole minkään valtakunnan merkitystä, kuinka epäinhimillisiä aseita käytetään. Taistelu tulee kerta kaikkiaan voittaa keinolla millä hyvänsä.

Suomalaiset maamiinat kartoitetaan niitä kylvävien joukkojen toimesta. Suomalaisia siviilejä eivät miinat siis haittaisi. Jos taas ne uhkaisivat venäläisiä siviilejä, en katso sitä haitaksi. Jos Suomea ei enää ole, ei millään ole enää mitään merkitystä, vähiten miehittäjien raajoilla.

Oslon asekieltosopimuksesta Suomi sentään jättäytyi pois. Eipä olisi tosin tätäkään keskustelua tarvinnut käydä, mikäli Suomi olisi vain viisaasti pitäytynyt maamiinojen kannalla. Rypälease on juuri sellainen verme jota Suomi tarvii, pidetään edes se. 

Toki olen sitä mieltä, että molempi parempi. Vaikka Suomella maamiinat olisivat käytössä vieläkin, olisin minä valmis hankkimaan myös rypäleaseita. Kun Suomen kaltainen liittoutumaton valtio puolustaa itseään, on se täysin oikeutettu käyttämään vaikka ydinasetta. Suomi ei ole hyökkääjä ja siksi sen asevalintoihin ei tule puuttua. Kaikista pirullisimmat aseet puolustusvoimain käsissä takaavat sen, että niitä ei koskaan tarvita käyttää.

Näihin militaristisiin tunnelmiin päätän tällä kertaa.