Eurovaalit lähenevät

Niin, ensi kuussa äänestävätkin 18 vuotta täyttäneet suomalaiset eurovaaleissa. Toivottavasti kampanjointi kiihtyy tästä hieman, jotta saisin jotain kirjoiteltavaa.

Joka tapauksessa, tietoni muiden puolueiden kuin Perussuomalaisten vaaliohjelmasta perustuvat pitkälti viime viikolla näkemääni YLEn eurovaalimarkkinat-ohjelmaan, muutamaan haastatteluun ja sekalaisiin lehtijuttuihin. Itseäni ovat miellyttäneet Perussuomalaisten lisäksi Itsenäisyyspuolue sekä muutamat keskustan ehdokkaat.

Silmiini (tai korviini) pisti pahiten eräs seikka: varsinkin vasemmiston että viheriäisten maailmanparantajain mielestä Turkki tulisi ottaa EU:n jäseneksi "kunhan ihmisoikeustilanne siellä paranee". Tämä on nyt kyllä aivan typerää. Tässä nyt on taas kuultu massamurhista häissä, kurdi-iskuista jne. Täytyykö tälle väelle antaa vapaa liikkuvuus Euroopan Unionin alueella? Muutoinkin on selvää, että Turkki ei edes kuulu Eurooppaan. Ei sen paremmin maantieteen kuin kulttuurinsa puolesta. 

Turkki on, toisin kuin Euroopan maat, islamilainen valtio. Jo tämä seikka asettaa tiettyjä rajoituksia esimerkiksi sukupuolten väliselle tasa-arvolle. Samalla tämän hyvin erilaisen uskonnon olemassaolo kylvää jo tulevien ristiriitojen siemenen; katsotaan nyt vaikka Tanskaa. Koko ajan väännetään kättä milloin mistäkin, pahimmillaan voidaan ajautua siihen, että muslimit yrittävät rajoittaa tanskalaisten sananvapautta. Ties mitä tapahtuisi, jos tällaisia riitoja jouduttaisiin setvimään EU-tasolla.

Entäpä toinen kysymys, johon eritoten jotkut vasemmiston ehdokkaat ovat hairahtuneet vastaamaan myöntävästi: minimipalkka. Kaikkiin EU-maihin minipalkka, joidenkin mielestä tämän pitäisi olla vieläpä joka maassa samansuuruinen. Muutoinkin keskittyminen EU:hun typerien päätösten johdosta otettujen valtioiden kuten Romanian ja Bulgarian elintason nostamiseen - tähän vielä yhdistettynä uuden kehitysmaan Turkin ottaminen mukaan kelkkaan tulee kyllä kalliiksi. Miksi oman maan tarpeet unohdetaan?

Kyselyt osoittavat, että ihmiset ovat huolissaan Suomen asemasta EU:ssa - pokkuroinnin on loputtava. Pienet maat eivät tässä joukossa pärjää, elleivät ne ole itsekkäitä. PS:n ja Itsenäisyyspuolueen lisäksi myös keskustalaisilla on tässä ajatusta - he ovat tietysti sitä mieltä, että Suomeen tulee saada enemmän maataloustukia vaikeiden olosuhteidemme vuoksi.

PerusS tekee näistä ensimmäiset eurovaalit, joissa ihmisillä todella on vaihtoehto vanhojen puolueiden EU-politiikalle. Timo Soini on kyselyiden mukaan ainoa oikea poliitikko, jonka nimen kansalaiset muistavat eurovaalilistalta. Toivottavasti EU-protestoijat eivät nyt panttaa ääntään, vaan äänestävät palovaroittimen Pyrsseliin. Sitä voidaan vielä tarvita.

Yleinen asevelvollisuus

Niin, olenpas ollut taas laiska tämän plokini kanssa, vaikka kirjoittelun aihettakin on aivan riittämiin.

Toisin kuin voisi luulla, en ole jumittunut tarkastelemaan ainoastaan omaa johtotähteäni, Perussuomalaisia. Luen säännöllisesti Kansan Tahtoa, jota mummoni onnekseni tilaa. Olen huomannut, kuinka vasemmistolaiset tahtovat kaiken muun hyvän lisäksi vastustaa yleistä asevelvollisuutta, joka on suomalaisen miehen velvoitteeksi luotu. 

En kyllä ymmärrä sitten ollenkaan, miksi tästä edes keskustellaan. Suomalaisista selvä enemmistö kannattaa asevelvollisuutta, näin näyttävät kaikki kyselyt. Asevelvollisuusarmeija on ainoa vaihtoehto näin suuren maan puolustamiseen, näinhän sanovat myös sotilashenkilöt, joiden asiantuntemukseen kyllä luotan. Ensinnäkin Suomen maasto (metsää, metsää, metsää...) asettaa varsin kyseenalaiseksi käsitykset laajamittaisesta panssarisodankäynnistä ynnä muusta mukavasta, jota saamme seurata TV:stä. Metsäinen maasto tarkoittaa sissisotaa, eli suurta reserviä miehiä. Näin olen asian käsittänyt ja käsitän yhä. Kun ajatellaan armeijan hintaa - olikohan vuosittainen puolustusbudjetti rapeat 3 mrd. euroa, voidaan todeta sen olevan suh' vähäinen - kehitysapuun laitetaan lähes miljardi, ja puolustusbudjetti menee sentään perille asti!

Millä aseistakieltäytyjät ja sivarit perustelevat asevelvollisuuden poistamista? He väittävät armeijan olevan vapaudenriistoa, toiset taas puhuvat, kuinka väärin on pakottaa tappamaan. Minä väitän, että nämä herrat eivät ole kuulleet "yhteiskuntasopimuksesta". Tällä tarkoitetaan kuviteluta sopimusta, jonka ihminen teki siirtyessään luonnontilasta, anarkiasta, järjestäytyneeseen yhteiskuntaan, jolta hän saa suojan maailman julmuudelta. Vastalahjana tästä autuudesta ihminen todellakin antaa pois ehdottoman vapautensa.

Totta kai ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaansa kohtaan, sehän on selvää. Kukapa ei tappaisi suojellakseen vanhempiaan, vaimoaan tai lapsiaan, tai ehkäpä isänmaataan? Eikö niin? Vai olenkohan käsittänyt jotain aivan väärin, mene ja tiedä.

Entä mitä etuja tästä järjestelmästä muutoin on? Niin, ensimmäisenähän tulee mieleen suomalaisten miesten fyysinen kunto. En väittäisi, etteikö asevelvollisuus vaikuttaisi siihen parantavasti. Itse en ole vielä edes armeijaan mennyt (odotan sitä tavallaan), mutta jo tieto siitä sai minut 16 vuoden liikkumattomuuden jälkeen harrastamaan liikuntaa. Viime kesänä putosi 10 kiloa, nyt sitä on tullut takaisin hiukan aloitettuani painonnoston. Enpä olisi tässä elämäni kunnossa (joka ei silti vielä mitään huippukuntoa merkitse) ilman tietoa siitä, että liikuttava on joka tapauksessa. Näin käy tuhansille suomalaisille nuorille joka vuosi - tämähän pitäisi lopettaa ensi tilassa  vai?

Samat henkilöt, jotka kannattavat palkka-armeijaa, vastustavat myös NATOon liittymistä. Tässä on nyt realismi aika hukassa. Vain ylläpitämällä uskottavaa puolustusta, eli suurta määrää osaavaa jalkaväkeä reservissä, voimme välttää NATOn. Mikäli luovumme kyvystä puolustaa koko Suomea itse, joudumme lupumaan myös liittoutumattomuudestamme.

Entä miksi armeija on pakollista vain miehille? Tämä kysymys on mielestäni ainoastaan saivartelua - kaikkihan me tiedämme, miksi näin on. Maanpuolustus on miehen velvollisuus, toki nainenkin siihen voi (ja parempi on maamme koon huomioon ottaen) osallistua.

Huomionarvoista on toki myös varsinkin näin laman aikana puolustusvoimain työllistävä vaikutus. Valtion leipä on pitkä ja kapea, eikä suuren reservin koulutus käy päinsä ilman laajaa vakituista henkilökuntaa. Mikäpä siinä on työllistäessä, kun väkeä tarvitaan.

En voi muuta kuin kannattaa asevelvollisuutta, niin tärkeä osa Suomea se on.