torstai 25. helmikuuta 2010

Alas vihervasemmisto!

Heräsivätpä vanhat ajatukseni vasemmistoliitosta tänään kyselytuntia katsellessani. Kyseisen puolueen edustajat räksyttivät opetusministeri Virkkuselle ja pääministeri Vanhaselle siitä, kuinka nyt ollaan muka tuomassa lukukausimaksut Suomen yliopistoihin. Eihän hallitus moista potaskaa niellyt purematta ja tarkensi, että lukukausimaksuja ollaan tuomassa ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.

Kasvonsa pelastaakseen esittivät Arhinmäki ja Kyllönen tämän toimen ovenavauksena lukukausimaksuille suomalaisissa yliopistoissa. Höpönpöpön. Pitäisi vasemmistoliitonkin edes yrittää leikiä sitä suomalaista työväenpuoluetta ja ajaa sen etuja - eli yrittää napata rahaa ulkomailta tulevilta opiskelijoilta, jotta yliopistoilla olisi varaa ylläpitää korkeatasoista opetusta. Minun mielestäni siinä ei ole mitään pahaa, että ulkomaan elävät joutuvat maksamaan siitä, että opiskelevat Suomessa.

Viime vuonna Vasemmistoliitto teki selvän valinnan valitsemalla puolueen oman populistin ja pentumagneetin, Paavo Arhinmäen, puheenjohtajakseen. Vasemmistoliitto olisi voinut joko siirtyä vasemmalle ja ajaa sitä työväen asiaa, tai sitten vihertyä Arhinmäen johdolla. Vihertyessään se potkii varsinkin Lapin työväkeä nivusille.

Vihervasemmisto suhtautuu kielteisesti niin moneen lappilaisia työllistävään hankkeeseen, että ihan pahaa tekee. Ydinvoiman lisääminen ei tule kuuloonkaan, onpa monelle Vuotoksen rakentaminenkin myrkkyä. Kaiken kukkuraksi ovat vihreät ja vasemmistoliitto parhaimpina hyysäämässä maahanmuuttajia ja elintasopakolaisia ja raijaamassa tänne väkeä, kun omallekaan väelle ei ole töitä.

Kuten olen jo todennut, on Perussuomalaiset ainoa rehellinen työväenpuolue. Se on kansallismielinen ja maahanmuuttokriittinen, se vastustaa ihmisten työpaikkoja syövää "vihervouhotusta" ja puhuu asioista kansan kielellä. Uskonpa, että jos 40 vuotta tynnyrissä elänyt entinen SKDL:n kannattaja valitsisi itselleen nykyään puoluetta, kääntyisi hän PerusS:n puoleen.

Uskon, että vielä vihervasemmisto kuolee pois maaseudulta ja se ajetaan sinne, missä muutkin ituhipit viihtyvät: kaupunkeihin. Siellä he saavat juoda reilun kaupan kahvia, imeskellä ituja ja värjätä hiuksiaan vihreiksi. Sitten he voivat jutella mukavia siitä, kuinka suomalaiset ja varsinkin miehet ovat juntteja eivätkä ymmärrä mitään tärkeistä arvoista ja maailmasta, koska käyvät töissä ja haluavat käydä vastakin.

Jos Lapissa ei nähdä enää Tennilää tai muita todella työmiestä edustavia ehdokkaita vaaleissa, on Perussuomalaisilla hyvä paikka napata yksi tai mahdollisesti vaikka kaksi kansanedustajanpaikkaa. Tää on viimeinen taisto!

maanantai 15. helmikuuta 2010

Perustuslakiuudistuksesta

Niin, taas koittaa se aika, kun ärsyttävät poliittiset juniorit heräävät ja alkavat armottoman agitoinnin. Eduskuntavaalit järjestetään ensi vuonna. Siispä on minunkin kannettava korteni kekoon PerusS:n puolesta.

Viime viikkoina on keskustelua herättänyt jälleen puolueiden vääntö presidentin valtaoikeuksista. Suomalaiset ovat kerta toisensa jälkeen tuoneet julki mielipiteensä, jonka mukaan presidentillä tulee olla valtaa. Useiden mielestä jopa enemmän kuin nyt. Presidentin valtaan ollaan jälleen kajoamassa uudessa perustuslakimuutoksessa, josta Taxellin komitea antoi esityksensä.

Perustuslakia kun voidaan muuttaa käytännössä vain siten, että eduskunta hyväksyy muutosesityksen ja se jätetään lepäämään seuraaville valtiopäiville, joka mahdollisesti hyväksyy sen kahden kolmasosan enemmistöllä. Kiireelliseen muuttamiseen vaaditaan viiden kuudesosan enemmistö.

Mitä tämä Taxellin perustuslakiuudistus oikein pitää sisällään? Ensinnäkin se lisäisi Suomen perustuslakiin pykälän, jossa Suomen todetaan olevan EU:n jäsen. Mielestäni tällainen pykälä ei kuulu perustuslakiin, sillä EU on poliitikkojen välinen sopimus eikä mikään muu. Toisekseen se heikentää jälleen presidentin valtaoikeuksia, joskin SDP on onnistunut käymään viivytystaistelua presidentin vallastariisumista vastaan.

Presidentti johtaa yhä ulkopolitiikkaa yhdessä pääministerin kanssa, mutta riitatapauksessa pääministeri voi kääntyä eduskunnan puoleen. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtenäisellä hallituksella on valta runnoa tahtonsa läpi, hallitukset kun tuppaavat pitämään käsissään enemmistöä eduskunnan edustajapaikoista. Luulenpa tämän olevan jälleen välietappi Suomen matkalla kohti "täydellistä" parlamentarismia, jossa presidentti on pelkkä koriste.

En kerta kaikkiaan jaksa ymmärtää, kuinka tällainen toiminta on mahdollista demokratian nimessä. Kansa on vahvan presidentin kannalla, mutta unohtaa asian aina, kun käydään eduskuntavaalikamppailua. Kumman hiljaisia ovat poliitikotkin asiasta, eiväthän he halua puhua siitä, kuinka he toimivat äänestäjiensä tahtoa vastaan presidentinvalta-asiassa.

Vahva presidentti edustaisi Suomessa demokratiaa aivan eri tavalla kuin nykyinen parlamentarismi. Presidentinvaalien äänestysvilkkaus on selvästi eduskuntavaalien äänestyslukuja suurempi, puhumattakaan eurovaaleista. Presidentinvaali toimitetaan lisäksi suoralla vaalitavalla, kun eduskuntavaaleissa käytetään kieroa D'Hondt-järjestelmää, jolloin äänesi hyödyttää kaikkia puolueessa olevia - eli monta sellaista, joita et suin surminkaan äänestäisi.

Viiksettää.