Maahanmuutto on lisääntynyt Suomessa kovasti 2000-luvulla. Sitä perustellaan työvoimapulalla, joka vaanii meitä jo aivan nurkan takana. Hyvä perustelu, jota on hankala kiertää tahi kaartaa. Sitten kuitenkin tulee tämä: "erilaisuus on rikkautta", tai tämä: "monikulttuurisuus on hyvästä". Tässä kohtaa mennään metsään, todella pahasti.
Aloitan näiden teesien kumoamisen vaikeimmasta, eli työvoimapulasta. Työvoimapula johtuu siitä, että suomalaisia ei riitä kaikille aloille. Tilanne on paha, siitä ei pääse mihinkään. On kuitenkin karmeaa ajatella, että jotkut vastuunalaiset poliitikot kehtaavat edes ehdottaa, että paikataan työvoimapula ulkomailta rahdattavilla ihmisillä! Ei tule kesää. Maahanmuuttajien kohdalla rahaa menee tietysti heidän kotouttamiseensa, mutta siinä ei ole koko asian ydin. Suomen kulttuurin silpominen ja hajauttaminen on juuri se, jota minä ja moni kanssani samaa mieltä oleva ei halua. Suomi on suomalaisten maa, ja sellaisena se on aina toiminut. Suomalaiset osaavat Suomen tavat, he kuuluvat tänne. Maahanmuuttajien haaliminen tänne on juuri sitä lyhytnäköistä politiikkaa, josta nykyisin niin paljon puhutaan. Kyllä me voimme haalia tänne väkeä "paskahommiin" jotak eivät meille kelpaa, mutta voidaanko tämänkään toiminnan takana olevaa ajatusta pitä äoikeana? Entäpä kelpaavatko nämä hommat maahanmuuttajille ikuisesti?
Olen sitä mieltä että kaikista järkevin ja kauaskantoisin tapa hoitaa tulevaa työvoimapulaa on saada Suomen väkiluku taas nousuun. Perheen perustamista on helpotettava, tehoyhteiskuntaideasta on luovuttava, syrjässä elämistä on helpotettava. On selvää, että täyteen ahdetussa Helsingissä eivät ihmiset halua perustaa edes kahta lasta käsittävää perhettä. Miksi perhearvoista on luovuttu? Kaikkien näiden ammuskelujen ja masentuneisuuden aikana ehdottaisin, että mitäpä jos palaisimme pari vuosikymmentä taaksepäin aikaan, jolloin perhe oli kaiken ydin ja perusta, ei työ, raha ja menestys.
"Erilaisuus on rikkautta." Mainitsin juuri erään maailman törkeimmistä roskaväitteistä. Erilaisuus voi toki olla rikkautta, jos asiaa ajatellaan hengellisesti, mutta tällöinkin vain osittain. Ensinnäkin erilaisuus käsittää myös erilaiset edut, jotka usein kulkevat ristiin muiden ihmisten etujen kanssa. Riitahan siitä tulee ja kulunkeja. Ei voida väittää, että esimerkiksi islamilainen ja kristillinen maailma voisivat elää rinnakkain samassa valtiossa, ei, samassa kunnassa, ilman yhteentörmäyksiä.
Tällainen lisää ennestään ihmisten välistä epäsopua ja viimeistään tässä vaiheessa saamme upottaa tämän lauseen perän hengelliselläkin tasolla. Yhteisöllisyyttä ei voi olla, jos ihmisillä ei ole mitään yhteistä.
Lopuksi pamautan ilmoille vielä kantani klassiseen pilakuvajupakka-asiaan. Olen sitä mieltä, että islamilaisten olisi tullut pitää suunsa kiinni. Jonkinlainen roti se pitää olla. Ei ole oikein, että maahanmuuttajat, jotka tanskalaiset ovat maahansa huolineet, yrittävät kieltää Tanskalaisilta mukavien piirustamisen. Tanskalaiset ovat tehneet töitä satojen vuosien ajan juuri siksi, että he saisivat piirtää mitä haluavat, eikä siinä ole islamilaisyhteisöillä mitään sanomista. Maassa maan tavalla tai maasta pois. Tämä pätee kaikenmoisiin tapauksiin, niin raiskaajiin kuin pilakuvista pillastujiinkin. En toki väitä, että kaikki maahanmuuttajat olisivat raiskaajia, joten siitä on maailmanparantajien turha minua syyttää.
Maahanmuutosta pitää saada puhua monella eri äänellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti