Painu pelle hiiteen!

Jopas yllätyin iloisesti kuullessani, kuinka Julkisen Sanan Neuvosto (JSN) antoi langettavan päätöksen Kaarina Hazardin kirjoittelusta. JSN kuitenkin mielestäni väärin perustein puolusteli Hazardin kirjoittelua, tuomio tuli kuulemma vainajan nimittelystä ja hienotunteisuuden puutteesta. Oikein tämäkin, mutta itse olisin ilmaissut tuon vaikkapa "kuolleen rienaamisena".

Koko teksti oli kuin huomionkipeän varhaisteinin provosointia nettifoorumilla. Sikäli fiksun varhaisteinin, että tekstiin oli mukanokkelasti lisätty "mediakriittinen" merkitys, jotta Hazard saisi ilmeisesti odotetun tiukan paikan tullen väittää, että typerät ja kaljamahaiset suomalaismiehet eivät vain ymmärrä hänen mediakriittisyyttään. Jokainen kyllä tekstiä lukiessaan ymmärsi, mikä oli tarkoitus. Ärsyttää ja saada julkisuutta, nytpä sai ainakin mitä tilasi.

Kyllä jokainen vähänkin enemmän kirjoitellut osaa ottaa tekstin alussa ja lopussa kriittisesti kantaa median toimintaan. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että teennäisen piiloviestin vasrjolla saisi kirjoittaa mitä tahansa. Koko Hazardin esittämä "mediakritiikki" on muutenkin naurettavaa. Hän vetosi siihen, kuinka on typerää, että media näyttää Tony Halmeen hyvässä valossa tämän kuoleman jälkeen.

Omasta mielestäni tässä ei ole mitään omituista. Ainakin vielä meillä Suomessa vallitsee oikein hyvä tapa kunnioittaa vainajaa. Ei pappikaan ruumista siunatessaan luettele kuolleen huonoja puolia, vaan kuolleesta yritetään muistaa ja muistetaankin hyviä asioita, joita hänessä jäädään kaipaamaan. Kyllä arvostelun aika tulee vielä, mutta se ei ole päivä jälkeen toisen ihmisen poismenon.

"Tuokaa mulle tyytyväinen feministi, niin mä tuon teille Jari Sillanpään tyttöystävän!"

- Tony Halme

Kyllä kansa tietää.

Viime viikonloppu oli antoisa. Sain lukea Iltalehden ja Ilta-Sanomien sivuilta, kuinka Björn "Nalle" Wahlroos, Suomen rikkain taistolainen, puhui viisaita sanoja. Hän ehdotti, että Suomi lopettaisi kehitysavun maksamisen ja näin tukisi nousuaan lamasta. Ehdotus kuulostaa aika raa'alta, ja jo alusta alkaen oli selvää, että vastustus on rajua.

Monet asiat kuitenkin puhuvat Nallen ehdotuksen puolesta. Rikkaiden maiden kehitysmaille maksama apu on tehotonta, ja kuten sanottu, se ei ole tuottanut 50 vuoteen tulosta. Josko se ei sittenkään toimi? Kehitysapu passivoi sen saajia, eikä usein mene oikeaan osoitteeseen. Milloin gepardihattudiktaattorien taskuihin, milloin valtavan valtionvelan korkojen maksamiseen.

Hienointa olivat Iltalehden ja Ilta-Sanomien sivuillaan teettämät kyselyt: Iltalehti kysyi, onko kehitysapu turhaa ja Ilta-Sanomat taas sitä, josko Suomen pitäisi lopettaa kehitysavun maksaminen. Tulokset olivat musertavia: Iltalehden kyselyyn vastattiin noin 23 tuhatta kertaa, 90% oli sitä mieltä, että kehitysapu on turhaa. Ilta-Sanomien kyselyyn taas vastattiin 26 tuhatta kertaa, ja 79% kannatti kehitysavun maksun lopettamista.

Myös maahanmuuttoasiassa on kansan mielipide kovin erilainen, kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä. Helsingin Sanomien teettämän kyselyn mukaan 60% suomalaisista ei ottaisi lisää maahanmuuttajia. Tämän ovat myös Suomen suuret puolueet, Tupu, Hupu ja Lupu, huomanneet. Kokoomusnuoret avasivatkin pelin ottamalla kriittisesti kantaa maahanmuuttoon. Nyt SDP:n Jutta Urpilainen huutaa kitalaki punaisena "Maassa maan tavalla"-iskulauseita.

Asia on niin, että suuret puolueet pelkäävät maahanmuuttokriittisen keskustelun nousevan ensi vaalien pääteemaksi. Tämän johdosta ne pelkäävät, että Perussuomalaiset todellakin tyhjentää pajatson. Perussuomalaisten vaikutus on puolueen kansanedustajalukua suurempi, siitä ei nyt pääse mihinkään. Toivottavasti äänestäjät huomaavat ajatella, kuka todellakin pitää maahanmuuttokriittisen linjan: sitä koko olemassaolonsa ajan ajanut puolue vai puolue, joka on kääntänyt kelkkansa nähdessään sen olevan pakollista. Perussuomalaisille maahanmuuttokriittisyys ei ole vain mainostemppu.

Kyllä kansa tietää.