perjantai 21. toukokuuta 2010

SDP:n puolustuspuhe

Nyt onkin kaikki sitten nähty, kun minunkin täytyy alkaa SDP:tä puoltamaan, tosin varauksella. Nyt velloneen maahanmuutto- ja EU-keskustelun aikanahan on puolue joutunut irvailun kohteeksi suunnalta jos toiseltakin.

Ensimmäisenä SDP:n linjoja mollaamassa ovat tietysti päähallituspuolueet Keskusta ja Kokoomus. Ensin nämä äityivät arvostelemaan SDP:n Eero Heinäluoman kannanottoa maahanmuutosta nykyisen suurtyöttömyyden valossa. Seuraavaksi kaverukset nousivat takajaloilleen SDP:n äänestäessä Kreikka-pakettia vastaan. Heinäluoman puheiden järkevyyttä maahanmuuttoasiassa on omasta mielestäni hankala kyseenalaistaa. Kun työttömiä on maassa omasta takaa, niin turha niitä on muualta tänne laivata. Olkoonkin, että useilla aloilla työpaikkoja on auki jatkuvasti - maksamalla työstä kunnon palkka saadaan alalle kuin alalle lisää tekijöitä.

Kreikka-paketti onkin jo monimutkaisempi juttu. SDP ilmoitti kieltäytymisensä syiksi sellaisia vähintään euroopanlaajuisia vaatimuksia, jotka olisivat olleet lähes mahdottomia toteuttaa. Hallitusvastuussa SDP olisi varmastikin toiminut eri tavalla kuin se nyt toimi. Mielenkiintoisesti Katainen ja Vanhanen alkoivat SDP:n linjanmuutoksen aikana ylistää Paavo Lipposta kuin mit'äkin vapahtajaa - hänhän meille koko sopan keitti! Siinä missä muut pohjoismaat suhtautuivat EU:hun terveen epäluuloisesti, rynni Suomi Lipposen johdolla niin innokkaasti mukaan, että nyt olemme kurkkuamme myöten täynnä ihanaa intergraatiota.

Myös Martti Ahtisaari, SDP:n riveistä ponnistanut presidentti, on moittinut demareiden nykylinjaa. Kuitenkin hänen kannanottonsa on aika ihmeellinen: hän ei arvosta Euroopan Unionin kehityksen tuomista yhdeksi eduskuntavaaliteemoista. Johan nyt on markkinat! Luulisi Ahtisaaren hyvin tietävän, kuinka paljon EU:n kehitys vaikuttaa suomalaisten elämään, varsinkin suomalaisten omaa päätäntävaltaa kaventaen. Mikäli olen asian ymmärtänyt, on puolueiden tarkoitus toimia kansalaisten vaikutuskanavana yhteisissä asioissa. Tässä valossa on erin perin oudoksuttavaa, jos meitä koskeviin asioihin ei saisi puuttua, eikä niistä saisi puhua.

Muutoinkin olivat Ahtisaaren Helsingin Sanomissa julkaistut puheet täyttä roskaa: "Uskoisin, että siinä aliarvioidaan kansalaisten älykkyyttä." Maailman vanhin leikkikoulukonsti, eli toisinajattelijoiden tyhmäksi leimaaminen, ei asiaa auta. Todellakin suomalaiset ovat liian älykkäitä nielemään sen, että mikään on varauksetta hyvä asia. Vähiten sitä on nykyisenlainen Euroopan integraatio.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti