maanantai 15. helmikuuta 2010

Perustuslakiuudistuksesta

Niin, taas koittaa se aika, kun ärsyttävät poliittiset juniorit heräävät ja alkavat armottoman agitoinnin. Eduskuntavaalit järjestetään ensi vuonna. Siispä on minunkin kannettava korteni kekoon PerusS:n puolesta.

Viime viikkoina on keskustelua herättänyt jälleen puolueiden vääntö presidentin valtaoikeuksista. Suomalaiset ovat kerta toisensa jälkeen tuoneet julki mielipiteensä, jonka mukaan presidentillä tulee olla valtaa. Useiden mielestä jopa enemmän kuin nyt. Presidentin valtaan ollaan jälleen kajoamassa uudessa perustuslakimuutoksessa, josta Taxellin komitea antoi esityksensä.

Perustuslakia kun voidaan muuttaa käytännössä vain siten, että eduskunta hyväksyy muutosesityksen ja se jätetään lepäämään seuraaville valtiopäiville, joka mahdollisesti hyväksyy sen kahden kolmasosan enemmistöllä. Kiireelliseen muuttamiseen vaaditaan viiden kuudesosan enemmistö.

Mitä tämä Taxellin perustuslakiuudistus oikein pitää sisällään? Ensinnäkin se lisäisi Suomen perustuslakiin pykälän, jossa Suomen todetaan olevan EU:n jäsen. Mielestäni tällainen pykälä ei kuulu perustuslakiin, sillä EU on poliitikkojen välinen sopimus eikä mikään muu. Toisekseen se heikentää jälleen presidentin valtaoikeuksia, joskin SDP on onnistunut käymään viivytystaistelua presidentin vallastariisumista vastaan.

Presidentti johtaa yhä ulkopolitiikkaa yhdessä pääministerin kanssa, mutta riitatapauksessa pääministeri voi kääntyä eduskunnan puoleen. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtenäisellä hallituksella on valta runnoa tahtonsa läpi, hallitukset kun tuppaavat pitämään käsissään enemmistöä eduskunnan edustajapaikoista. Luulenpa tämän olevan jälleen välietappi Suomen matkalla kohti "täydellistä" parlamentarismia, jossa presidentti on pelkkä koriste.

En kerta kaikkiaan jaksa ymmärtää, kuinka tällainen toiminta on mahdollista demokratian nimessä. Kansa on vahvan presidentin kannalla, mutta unohtaa asian aina, kun käydään eduskuntavaalikamppailua. Kumman hiljaisia ovat poliitikotkin asiasta, eiväthän he halua puhua siitä, kuinka he toimivat äänestäjiensä tahtoa vastaan presidentinvalta-asiassa.

Vahva presidentti edustaisi Suomessa demokratiaa aivan eri tavalla kuin nykyinen parlamentarismi. Presidentinvaalien äänestysvilkkaus on selvästi eduskuntavaalien äänestyslukuja suurempi, puhumattakaan eurovaaleista. Presidentinvaali toimitetaan lisäksi suoralla vaalitavalla, kun eduskuntavaaleissa käytetään kieroa D'Hondt-järjestelmää, jolloin äänesi hyödyttää kaikkia puolueessa olevia - eli monta sellaista, joita et suin surminkaan äänestäisi.

Viiksettää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti