torstai 11. kesäkuuta 2009

Eurovaalien jälkipuintia

No näin siellä sitten, vähän myöhäisessähän tämä eurovaalien pureskelu tulee, mutta minkäs ihminen luontaiselle laiskuudelleen ja mukavuudenhalulleen voi.

Niin, oliko tämä vaalivoitto vai mikä? Perussuomalaisille 9.8 prosenttia, siinä on jo jotain jolla kehua. Milläs tämä saavutettiin? Tarjoamalla ensimmäistä kertaa oikea vaihtoehto vanhoille puolueille ja näiden EU-politiikalle. Vaikka vanhat puolueet koittavat erottautua toisistaan vaalien alla, on totuus se, että puolueiden MEPien parlamentissa tekemät ratkaisut ovat pääosiltaan samoja. Mitään ei tapahdu, erilaista vaihtoehtoa ei tosiasiassa tarvita. PerusS:n menetystä vauhditti totta kai vaalien valtakunnallisuus, Timo Soinia saatiin äänestää kautta maan. Perussuomalaisista poikkeankin tällä kertaa ruotimaan muidenkin puolueiden menestystä.

Kaikki kolme suurta puoluetta menettivät yhden paikan, silti esimerkiksi Kokoomus sompottaa voitosta. Siis ensin Kokoomuspuolueen kimppuun.

Kokoomus säilytti suurimman puolueen paikkansa, mutta sen kannatus laski 0.5 prosenttia ja se menetti yhden paikan sen sijaan, että olisi säilyttänyt neljä paikkaa tahi jopa lisännyt edustajalukuaan, kuten hurjimmat taivaanrannanmaalarit haaveilivat. Kokoomuksen nousua on saanut vain ihmetellä, mutta eurovaaleista saadut ennusmerkit voivat kieliä jopa nousun taittumisesta. Ruvetaan laskemaan: Kokoomus menetti 0.5% kannatuksestaan viiden vuoden takaiseen nähden. Puoli prosenttia ei ole paljon, mutta huomionarvoista on se, että kokoomuslaisten äänestysvilkkaus on eurovaaleissa perinteisesti ollut paljon muita puolueita suurempaa. Lisäksi kokoomuksen nousu alkoi viime eduskuntavaaleista, kuinkas se nyt näin laski viiden vuoden takaisiin lukuihin nähden? No, ensi eduskuntavaaleissa se todella nähdään.

Keskusta rämpii kriisistä toiseen, saas nähdä kuinka käy. Tänäänkin vaalirahakohu alkoi uudestaan. Harmi sinänsä, kyllä Keskusta Kokoomuksen voittaa. Toisaalta Keskusta on itse kaivanut kuoppansa unohtamalla maaseudun. Matti Vanhasen yksityiselämää en pidä suurena tekijänä - ei se keskustan äänestäjiä kiinnosta.

Vasemmistopuolueiden ahdingosta olen eri mieltä kuin mitä televisiossa esiintyneet asiantuntijat. He ovat arvioineet vasemmiston laskun johtuvan samoista syistä kuin Keski-Euroopassa. Esimerkiksi Saksassa on oikeisto käyttänyt lamaa vastaan varsin punaisia konsteja, joten vasemmistopuolueilla ei ole ollut mitään räksyttämisen aihetta. Suomessa taantumaa vastaan on lähdetty veroja keventäen ja velkaa ottaen, ainakaan itse en ole huomannut samanlaista suuntausta kuin esimerkiksi Saksassa. Omasta mielestäni suomalaisten punapuolueiden kannatuksen romahdus johtuu täysin heistä itsestään.

Kummankin puolueen puheenjohtajat ovat melko heikkoja: Urpilaisen esiintyminen lähentelee ärsyttävää nalkutusta, Korhonen taas on ollut jo jonkin aikaa lyöty mies. Vasemmistoliiton ongelma on sen vastaaminen vihreiden haasteeseen: puolue vihertyy itsekin. Entisaikojen SKDL:stä on tullut kaksijakoinen, vanhan kaartin sekä nuorien anarkistien ja itujen imeskelijöiden puolue. Puolue voi nyt vain valita joko vanhan menon jota esim. Esko-Juhani Tennilä kannattaa, vasemmisto vasemmalle. Tai sitten he valitsevat Paavo Arhinmäen puheenjohtajaksi ja puolueelta menee se vähäkin uskottavuus. Arhinmäkeä voidaan kyllä käyttää anarkistipentujen äänien kalasteluun, mutta muutoin en pidä miestä sopivana puheenjohtajana. Yhdistyköön saman tien vihreiden kanssa, onpa kahden pienen kiusantekijän asemesta enää vain yksi. Ainoa oikea työväenpuolue taitaa olla PerusS.

RKP, tuo Suomen politiikan syöpä, onnistui jopa lisäämään prosentuaalista kannatustaan. Prosentti on suurin valehtelija, sillä enpä usko RKP:n kannatuksen juuri muuttuneen. He hyötyivät äänestysvilkkauden laskusta. Toinen pienpuolue, Kristillisdemokraatit, taas hyötyi vaaliliitosta todellisen voittajan, Perussuomalaisten, kanssa.

Vihreiden kannatuksen nousu on surullista katseltavaa. He saivat mitä luultavimmin oman väkensä liikkeelle muita paremmin tarjoamalla paljon tuttuja nimiä. Puolueen puheenjohtajaksi valittiin stereotyyppinen vihertävä kaupungin kasvatti, Anni Sinnemäki. Nyt jos koskaan saadaan puhua kaupunkilaisista, jotka suojelevat esimerkiksi lappilaisia heiltä itseltään, me typerykset kun emme tiedä, mitä olemme asuinalueellemme tekemässä. Muutoin nakkaisin koko hommalla kuikkaa, mutta varsinkin EU-tasolla vihreiden nousu on vaarallista ihmisten elinmahdollisuuksille. Pyrsselistä käsin asetetaan luonto nykyäänkin liian usein pienen ihmisen edelle aivan liian usein. En voi muuta kuin kiittää meidän kaikkien Lapin asukkaiden puolesta vihreiden äänestäjiä. Esimerkiksi kaivoshankkeet Lapissa ovat vastatuulessa luonnonsuojelun takia. Kiitos.

Perussuomalaisten kannatus nousi huimasti, mutta moni EU-änkyrä jätti ymmärrettävistä syistä myös äänestämättä - äänestysprosentin ollessa EU-vaaleissa alhainen olisi 9.8:n prosentin äänisaaliin kerääminen ensi eduskuntavaaleissa merkki kannatuksen noususta. En ollenkaan epäile, etteikö tässä onnistuta, Lapissa Perussuomalaisten nousu vasta alkaa!

Hetikös alkoi naljailu siitä, että Soini lähtee 1,5 vuoden päästä Pyrsselistä ja huijasi äänestäjiä. Ei ketään huijattu, kyllä kaikki tiesivät, mitä äijä tekee. Hän sanoi sen suoraan monta kertaa äänestäjille. Miettikääs tätä: meiden mielestämme 1,5 vuotta Timo Soinia on parempi kuin 5 vuotta esimerkiksi Ville Itälää! Täytyyhän sen olla hieno mies.

Sen pituinen se.